Suomi on leipämaa
        

"Te olette Euroopan viimeinen leipämaa. Minne tahansa Suomessa meneekin, ruokapöydässä on tarjolla erilaista leipää. Säilyttäkää tämä rikkaus!" hän kehotti.

Suomen Leipuriliitto on
noin 500 leipomon toimialajärjestö.
Pienet kotileipomot mukaan lukien
maassa on noin 900 leipomoa.

  
Kainuulaista leipäperinnettä

Leipä on ollut Kainuussa
aina kovan työn takana.
Siksi sitä on pidetty
korkeassa arvossa.

Perusleipä on ollut ruisleipä,
jota riitti runsaasti kaskikautena.
Kun kasket loppuivat,
loppui myös runsas leipä.
Hapanta ruisleipää voi syödä
limppuna tai reikäleipänä.

Piti alkaa tehdä särvintä
myös petäjästä.
Pettuleipä on ollut
pysyvä elannon täydentäjä.
Tänään sitä tehdään
huomion herättäjäksi,
"Kainuun spesialiteetiksi".

Ruisleivän rinnalle syntyi
tervakautena ohraleipä.
Aluksi ei ohraleipää arvostettu,
mutta sekin muuttui sitten herkuksi.
Paksu nyrkkirieska on
aito kainuulainen leipä.

Rahatalous toi mukanaan
vaaleamman leivän ja nisun.
Isoissa taloissa vieraat kestittiin
aina nisulla ja juustoleivällä.
Hiivaleipää alettiin leipoa
Kainuussa vasta 1930-luvulla.

Erilaiset teokset olivat
juhlapäivien herkkuja.
Nämä Kainuun piirakat saivat
täytteekseen ryynejä, marjoja,
pottuja, juureksia tai kaloja.
Teosten kuoritaikina
tehdään rukiista tai ohrasta.

Kuhmon rönttönen on
maankuulu esimerkki teoksesta.
Siinä pottuimellys saa
lisäkseen puolukkasurvoksen.
Teostaikinasta syntyy myös
ohut ja rapea ratileipä.

Vaikka nykyaika on tuonut
kaiken maailman leipäjauhot,
tehdään uudetkin leivät
Kainuussa silti vanhaan tapaan:
omaa työtä kunnioittaen ja maukasta leipää arvostaen.

Kaikissa tuotteittemme suolaa on
alle 1 prosentti.

Ne on kehitetty Kajaanissa yhteistyössä Kainuun Sydänyhdistyksen kanssa.

  
Leipomon uutisia: